maanantai 2. heinäkuuta 2007
18-29.2 2007 KAKSI VIIKKOA ARAP MOIN LASTENKODISSA
Olemme tyoskennelleet kaksi viikkoa arap moin lastenkodissa. Lastenkodissa
toimii kolme koululuokkaa: baby class, middle class ja upper class.
Lastenkodissa on lisaksi vauvala ja osasto pikkulapsille.
Olemme leikkineet lasten kanssa valituntien aikana ja iltapaivisin seka
autelleet vauvalassa ja veden kannossa. Lapset ovat innoissaan valokuvaamisesta. He ihastelevat kuvaansa kameroiden naytoilta.. Lastenkodin olot ovat
hyvin vaatimattomat verrattuna lastenkoteihin Suomessa.
Lahjoitimme arap moihin maitojauhetta, vaippoja, pesuharjoja, pesuainetta, sankoja, saippuaa, suojahanskoja, pyykkipoikia. Kaikesta tavarasta on huutava pula.
Lisaksi veimme haravoita ja harjoja ja aloitimme pihan siivoamisen lasinsiruista ja
muusta roskasta. Kohta piha oli taynna pikkuapulaisia ja pystyssa
olivat varsinaiset talkoot.Saimme monta muovikassillista
lasia ja roskaa pois pihasta. Laitoimme lastenkodin paloturvallisuuden ajan tasalle. Hankimme materiaalia myos ruokasalin lattiaremonttia varten. Talla hetkella tyomiehet piikkaavat ruokalan lattiaa, joka on tarkoitus valun jalkeen laatoittaa.
AFRIKKALAISISSA HAISSA JA HAUTAJAISISSA
Afrikkalaiset haat noudattavat eurooppalaista kaavaa joiltakin osin .Seremonia
suoritetaan joskus jopa kolmen pastorin voimin. Toimitus voidaan kaantaa englannista kiswahiliksi
tai esim. kikujuksi, riippuen mita heimoja haaparit edustavat.Gospel-kuoro esiintyy ja haavieraat osallistuvat rytmikkaaseen tanssiin ja lauluun. Tapahtuma voi kestaa koko paivan.
Naissa haissa lahjoiksi vietiin taloustavaroita ja talutettiin alttarille yksi vuohikin. Haiden kulku juonnettiin mikrofoniin ja aanentoisto oli viritetty huippuunsa. Ruuaksi tarjoiltiin afrikkalainen ateria, joka koostui riisista, lihapadasta ja peruna-hernemuhennoksesta. Haakakkuja oli monta. Lahisuku sai omat kakut, muille vieraille tarjoiltiin kakun murusia. Tunnelma oli iloinen
ja harras. Tapasimme haissa tanskalaisen pariskunnan, joka tyoskentelee naisten kriisikeskuksessa.
Afrikkalaiset hautajaiset sen sijaan ovat haitakin suurempi tapahtuma, johon osallistuu koko kylan yhteiso. Jos vainaja on jonkun primary tai secondary koululaisen sukulainen, koulu suljetaan ja kaikki koulun oppilaat osallistuvat hautajaisiin Vierailimme hautajaisissa, joihin oli keraantynyt kaikki vainajan tunteneet henkilot.Hautajaisvieraita oli yli kolme sataa. Aluksi lahisuku kavi hyvastelemassa vainajan avoimen arkun luona. Taman jalkeen arkku suljettiin ja kuljetettiin vainajan kotikylaan. Kylassa leski tai lahin omainen istui arkun vieressa. Vieraat valokuvauttivat itsensa eri kokoonpanoissa arkun ymparilla. Myos hautajaiset juonnetaan mikrofoniin ja kaikki arkun aarelle kokoontuneet ihmiset esitellaan. Naissa tapahtumissa korostui afrikkalainen yhteisollisyys ja musikaalisuus.
AFRIKKALAISESSA KYLASSA
100 km Nakurusta pohjoiseen sijaitsee pieni kyla, joka tunnetaan ymparoivasta
metsasta ja metsureista. Tiet ovat punamullan peittamia ja ihmiset asuvat pienissa olkikattoisissa savimajoissa tai savesta ja aaltopellista tehdyissa rakennelmissa. Paaelinkeinon muodostaa maissinviljely ja karjanhoito.
Omavaraisuus vallitsee kylassa on ainoastaan muutama kioski tai koju, joissa myydaan
juomia tai jotain muuta pienta tuontitavaraa. Vaikka paivittaiset tarpeet voidaan tyydyttaa hyvin, on
elama kylissa aarimmaisen koyhaa. Useat kylalaiset elavat elamansa poistumatta kylasta ja tietamatta mitaan toisenlaisesta elamasta. Osa kylan vaesta lahtee kaupunkeihin paremman elaman
toivossa, mutta he saattavat paatya kerjaamaan kaupunkien kaduille. Kylissa ei ole kerjalaisia tai katulapsia. Ilmanlaatu ja ymparisto on paljon puhtaampi kuin kaupungeissa. Yhteisollisyys on vahvaa, pienetkin lapset voivat liikkua turvallisesti ympari kylaa ilman saattajaa.Kaikista pidetaan huolta.
Koyhyydesta poisjohtava tie on koulutus, johon naissakin kylissa pyritaan panostamaan. Kylakoulun rehtori on uudistushaluinen, aikaansaava ja suuresti tyohonsa motivoitunut. Koulussa toimii 3 luokkaa, yhteensa 300 oppilasta. Ensimmaista luokkaa kay yli sata oppilasta. Opetusmateriaalia on vahan, silti kaikki oppilaat kuuntelevat tarkkaavaisina opettajaa. Meidat otetaan vastaan iloisesti ja kohteliaasti seisomaan nousten. Kouluun on perustettu myos oma luokka kehitysvammaisille ja oppimishairioisille, tama kertoo paikan edistyksellisyydesta.
Osa erityisoppilaista on integroitu tavallisiin luokkiin. Ajatus kehitysvammaisten kouluttamisesta ei ole Afrikassa itsestaanselvyys, koska osa heista hylataan jo vauvaikaisena. Peruskoulun kayminen on afrikassa ilmaista mutta usein ongelmaksi kylissa muodostuu pitkat valimatkat n.10-20 km.
Myos koulupukujen hankkiminen voi koitua perheelle liian kalliiksi.
Olemme tyoskennelleet kaksi viikkoa arap moin lastenkodissa. Lastenkodissa
toimii kolme koululuokkaa: baby class, middle class ja upper class.
Lastenkodissa on lisaksi vauvala ja osasto pikkulapsille.
Olemme leikkineet lasten kanssa valituntien aikana ja iltapaivisin seka
autelleet vauvalassa ja veden kannossa. Lapset ovat innoissaan valokuvaamisesta. He ihastelevat kuvaansa kameroiden naytoilta.. Lastenkodin olot ovat
hyvin vaatimattomat verrattuna lastenkoteihin Suomessa.
Lahjoitimme arap moihin maitojauhetta, vaippoja, pesuharjoja, pesuainetta, sankoja, saippuaa, suojahanskoja, pyykkipoikia. Kaikesta tavarasta on huutava pula.
Lisaksi veimme haravoita ja harjoja ja aloitimme pihan siivoamisen lasinsiruista ja
muusta roskasta. Kohta piha oli taynna pikkuapulaisia ja pystyssa
olivat varsinaiset talkoot.Saimme monta muovikassillista
lasia ja roskaa pois pihasta. Laitoimme lastenkodin paloturvallisuuden ajan tasalle. Hankimme materiaalia myos ruokasalin lattiaremonttia varten. Talla hetkella tyomiehet piikkaavat ruokalan lattiaa, joka on tarkoitus valun jalkeen laatoittaa.
AFRIKKALAISISSA HAISSA JA HAUTAJAISISSA
Afrikkalaiset haat noudattavat eurooppalaista kaavaa joiltakin osin .Seremonia
suoritetaan joskus jopa kolmen pastorin voimin. Toimitus voidaan kaantaa englannista kiswahiliksi
tai esim. kikujuksi, riippuen mita heimoja haaparit edustavat.Gospel-kuoro esiintyy ja haavieraat osallistuvat rytmikkaaseen tanssiin ja lauluun. Tapahtuma voi kestaa koko paivan.
Naissa haissa lahjoiksi vietiin taloustavaroita ja talutettiin alttarille yksi vuohikin. Haiden kulku juonnettiin mikrofoniin ja aanentoisto oli viritetty huippuunsa. Ruuaksi tarjoiltiin afrikkalainen ateria, joka koostui riisista, lihapadasta ja peruna-hernemuhennoksesta. Haakakkuja oli monta. Lahisuku sai omat kakut, muille vieraille tarjoiltiin kakun murusia. Tunnelma oli iloinen
ja harras. Tapasimme haissa tanskalaisen pariskunnan, joka tyoskentelee naisten kriisikeskuksessa.
Afrikkalaiset hautajaiset sen sijaan ovat haitakin suurempi tapahtuma, johon osallistuu koko kylan yhteiso. Jos vainaja on jonkun primary tai secondary koululaisen sukulainen, koulu suljetaan ja kaikki koulun oppilaat osallistuvat hautajaisiin Vierailimme hautajaisissa, joihin oli keraantynyt kaikki vainajan tunteneet henkilot.Hautajaisvieraita oli yli kolme sataa. Aluksi lahisuku kavi hyvastelemassa vainajan avoimen arkun luona. Taman jalkeen arkku suljettiin ja kuljetettiin vainajan kotikylaan. Kylassa leski tai lahin omainen istui arkun vieressa. Vieraat valokuvauttivat itsensa eri kokoonpanoissa arkun ymparilla. Myos hautajaiset juonnetaan mikrofoniin ja kaikki arkun aarelle kokoontuneet ihmiset esitellaan. Naissa tapahtumissa korostui afrikkalainen yhteisollisyys ja musikaalisuus.
AFRIKKALAISESSA KYLASSA
100 km Nakurusta pohjoiseen sijaitsee pieni kyla, joka tunnetaan ymparoivasta
metsasta ja metsureista. Tiet ovat punamullan peittamia ja ihmiset asuvat pienissa olkikattoisissa savimajoissa tai savesta ja aaltopellista tehdyissa rakennelmissa. Paaelinkeinon muodostaa maissinviljely ja karjanhoito.
Omavaraisuus vallitsee kylassa on ainoastaan muutama kioski tai koju, joissa myydaan
juomia tai jotain muuta pienta tuontitavaraa. Vaikka paivittaiset tarpeet voidaan tyydyttaa hyvin, on
elama kylissa aarimmaisen koyhaa. Useat kylalaiset elavat elamansa poistumatta kylasta ja tietamatta mitaan toisenlaisesta elamasta. Osa kylan vaesta lahtee kaupunkeihin paremman elaman
toivossa, mutta he saattavat paatya kerjaamaan kaupunkien kaduille. Kylissa ei ole kerjalaisia tai katulapsia. Ilmanlaatu ja ymparisto on paljon puhtaampi kuin kaupungeissa. Yhteisollisyys on vahvaa, pienetkin lapset voivat liikkua turvallisesti ympari kylaa ilman saattajaa.Kaikista pidetaan huolta.
Koyhyydesta poisjohtava tie on koulutus, johon naissakin kylissa pyritaan panostamaan. Kylakoulun rehtori on uudistushaluinen, aikaansaava ja suuresti tyohonsa motivoitunut. Koulussa toimii 3 luokkaa, yhteensa 300 oppilasta. Ensimmaista luokkaa kay yli sata oppilasta. Opetusmateriaalia on vahan, silti kaikki oppilaat kuuntelevat tarkkaavaisina opettajaa. Meidat otetaan vastaan iloisesti ja kohteliaasti seisomaan nousten. Kouluun on perustettu myos oma luokka kehitysvammaisille ja oppimishairioisille, tama kertoo paikan edistyksellisyydesta.
Osa erityisoppilaista on integroitu tavallisiin luokkiin. Ajatus kehitysvammaisten kouluttamisesta ei ole Afrikassa itsestaanselvyys, koska osa heista hylataan jo vauvaikaisena. Peruskoulun kayminen on afrikassa ilmaista mutta usein ongelmaksi kylissa muodostuu pitkat valimatkat n.10-20 km.
Myos koulupukujen hankkiminen voi koitua perheelle liian kalliiksi.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
